Keskusrikospoliisi

Yhteystiedot

Yhteystiedot
Käyntiosoite: Jokiniemenkuja 4, 01370 Vantaa
Postiosoite: PL 285
01301 VANTAA

ma-pe 08.00-16.15

Puh 0295 480 141 (vaihde)
Faksi (09) 273 2123

Kansainvälisen yhteistyön välineitä

Kansainvälinen oikeus- ja virka-apu

Kansainvälisellä oikeusavulla tarkoitetaan jo tapahtuneen rikoksen selvittämiseen liittyviä pyyntöjä. Toisen valtion viranomaiselta voidaan pyytää rikoksen selvittämiseksi tarpeellisia toimenpiteitä kuten kuulusteluja, etsintöjä tai takavarikkoja sekä asiakirjoja, joita käytetään todisteena tulevassa rikosprosessissa. Useimmissa maissa pyydettyjen toimenpiteiden suorittamisesta tai tietojen luovuttamisesta päättää oikeusviranomainen. Oikeusapupyyntö tehdään aina kirjallisesti.

Kansainvälisiä oikeusapupyyntöjä tehdään pääsääntöisesti silloin, kun kyseessä on suhteellisen vakava rikos eikä sen ratkaisemiseksi tarvittavaa näyttöä ole saatavissa kotimaasta. Oikeusavun käyttäminen aiheuttaa työtä sekä pyytäjälle että pyynnön toteuttajalle, joten sitä ei ole yleensä järkevää käyttää pienissä rikoksissa.

Kansainvälinen virka-apu puolestaan kattaa varsinaista esitutkintaa edeltävissä tiedustelu- ja muissa vaiheissa tapahtuvan poliisiviranomaisten tiedonvaihdon. Virka-apuna pyydetään ulkomailta esim. poliisin rekisteritietoja, DNA- tai sormenjälkivertailuja tai muita tietoja, joiden luovuttamisesta kohdemaassa päättää poliisi. Myös kuolemansyyn selvittämiseen tai noutotilanteessa avustamiseen liittyvät toimenpiteet kuuluvat virka-avun piiriin.

Virka-apu on menettelynä kevyempi ja nopeampi kuin oikeusapu. Se ei edellytä kirjallista menettelyä virallisine käännöksineen.

EU:n rikosoikeusapusopimuksessa sovittuja yhteistoimintamuotoja

Vuonna 2000 voimaan tullut yleissopimus keskinäisestä oikeusavusta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehostaa perinteisiä kansainvälisen rikosoikeusavun menettelytapoja ja mahdollistaa uuden teknologian hyödyntämisen kansainvälisessä rikosoikeusavussa. Mm. kuulusteluja voidaan tietyissä tapauksissa tehdä videoyhteyden kautta, mikä nopeuttaa prosessia ja vähentää kustannuksia.

Yhteiset tutkintaryhmät ja eurooppalainen pidätysmääräys ovat osoittautuneet käytännössä merkittävimmiksi sopimuksen perusteella käyttöön tulleiksi työkaluiksi kansainvälisten rikosjuttujen tutkinnassa. Laki yhteisistä tutkintaryhmistä tuli Suomessa voimaan vuoden 2003 alussa. Eurooppalainen pidätysmääräys otettiin käyttöön vuoden 2004 alussa.

Yhteinen tutkintaryhmä eli JIT (Joint Investigation Team) voidaan perustaa kahden tai useamman EU-valtion viranomaisten sopimuksella tietyn rikoksen tai rikoskokonaisuuden tutkintaa varten. Ryhmän perustaminen käsitellään kussakin maassa oikeusapupyyntönä, joka kattaa kaikki sopimuksen mukaisessa tutkinnassa käytettävät tutkintatoimet. Erillisiä oikeusapupyyntöjä esim. kotietsinnöistä ja kuuluisteluista ei tarvitse tehdä.

Lisäksi ryhmän jäsenet saavat tavanomaista laajemmat valtuudet osallistua em. tutkintatoimiin ryhmään kuuluvissa maissa yhdessä niiden viranomaisten kanssa. Tästä syystä yhteisten tutkintaryhmien perustaminen on hyödyllistä silloin, kun tutkinnassa tarvitaan operatiivista yhteistyötä kahden tai useamman maan viranomaisten kesken.

Eurooppalainen pidätysmääräys eli EAW (European Arrest Warrant) nopeuttaa ja yksinkertaistaa vakavasta rikoksesta epäillyn tai tuomitun luovuttamista EU-maasta toiseen. Nimestään huolimatta kyseessä on luovutuspyyntö, jonka hyväksymisestä tai hylkäämisestä luovuttajamaan viranomaisen tulee päättää nopeasti. Luovutusprosessin kokonaiskesto ei päädääntöisesti saa ylittää 70 vuorokautta. Aiemmin luovutuspyynnön käsittely toisessa EU-valtiossa saattoi kestää jopa vuosia.

Pidätysmääräystä koskeva kansallinen lainsäädäntö perustuu kaikissa EU-maissa EU:n neuvoston puitepäätökseen (EYVL L 190,18.7.2002), jonka tarkoituksena on yhtenäistää menettelytapoja ja rikoksen johdosta tapahtuvan luovuttamisen edellytyksiä jäsenvaltioissa. Suomessa asiaa sääntelevä EU-luovuttamislaki tuli voimaan vuoden 2004 alussa.

Eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella EU-valtiot ovat lähtökohtaisesti velvollisia luovuttamaan myös omia kansalaisiaan. Aiempaa nopeampi ja yhtenäisiin kriteereihin perustuva käsitetly tehostaa rikosvastuun toteutumista ja parantaa myös luovutettavan oikeusturvaa.

Eurooppalainen pidätysmääräys voidaan antaa syyttämistä tai tuomioistuimen määräämän rangaistuksen täytäntöönpanoa varten. Se voidaan tehdä rikollisesta, joka on saanut vähintään 4 kuukauden tuomion, tai rikoksesta epäillystä, jos rikoksesta voidaan antaa vähintään vuosi vankeutta. Määräystä voidaan soveltaa yli 30 erityyppiseen rikokseen, kuten terrorismiin, ihmiskauppaan, henkirikokseen, rikollisjärjestöön kuulumiseen tai rahan väärentämiseen.

Pidätysmääräyksen henkilön luovuttamiseksi Suomeen voi antaa syyttäjä tuomioistuimen vangitsemispäätöksen perusteella tai rikosseuraamuslaitos täytäntöönpanokelpoisen rikostuomion perusteella. Päätöksen henkilön luovuttamisesta Suomesta toiseen EU-maahan tekee käräjäoikeus syyttäjän pyynnöstä.



Takaisin | Tulosta sivu


Share

Hae sivustolta: